Pelottava kaupunkipäivä !(LUE)

Moikkaaaaaaaaaaaa !

Olin tänään Katin kanssa kaupungilla shoppailemassa, ja kävästiin myös poliisi-tapahtumassa rautatientorilla.
Siellä oli ratsupoliseja, ja joku konsertti yms. Kaupungilla käytiin syömässä, ja monissa kaupoissa. Mukaan ei tarttunut, kun vaan kaksi paitaa. Oon huomannu, et melkee aina ku oon kaupungilla, mun mukaan tarttuu vähintään yksi tai kaksi paitaa. :) Niitä mulla riittää iso pino. Aina vaan löytyy joku kiva paita, ja sitte on pakko ostaa. :) Hehe...

H&M, 7.95e

H&M, 4.95e

Tänään myös kaupungilta jouduttiin lähtemään, koska meitä pelotti liikaa, yhden tapahtuneen asian takia:

Mentiin syömään mäkkäriin. Oltiin saatu jo ruoat, ja menty pöytään. Istuttiin ja puhuttiin siinä Katin kanssa. Yht'äkkiä joku mies, (hiukan huumeiden käyttäjän näköinen) istui meidän viereen. Se söi ja kirjaimellisesti leikki sillä ruoalla. Meitä Katin kanssa alko naurattamaan, mutta yritettiin siinä puhua niin, että naurettaisiin omille jutuille. :) Lähettiin siitä pöydästä sitte, koska se oli vähän epäilyttävän näkönen/tuntunen tyyppi. Lähettiin mäkkäriltä, ja mentiin Stokcmannille. Siellä mentiin hissiin, ja sillä ylös lasten vaate osastolle. Sama mies tuli eri kerroksessa samaan hissiin. Sillon tärisin, ja mua oikeesti alko pelottaa (tiedän, oon vähän "pelkuri"). Jotenki tuntu, et se tunnisti meiät, ku se tuijotti meitä (mua ja Katia siis). Se lähi hissitä, ja huus meille "bye bye", ja vilkutti hymyillen. Jäätiin seuraavassa kerroksessa pois. Tuntu et se vieläkin vaan seuras meitä.  Meitä pelotti vieläkin ihan kauheesti. Mentiin eläinosastolle. Nähtiin siellä hätäuloskäynti. Juostiin sieltä alas portaita ulos, koska ei uskallettu (tai mä en ainakaan uskaltanu) mennä enää stockmannille. Juostiin sieltä alas,  ja lähettiin kävelemään metrolle, ku ajateltiin, et ei haluta enään  nähä sitä missään. Käveltiin metrolle, nähtiin se vielä kerran toisella puolella katua, mutta se ei meitä onneksi huomannut ! Päästiin sitten turvallisesti takaisin kotiin. Mutta edelleen metrolle asti täristiin pelosta, ja toivottin vaan, että se ei vaikka sattumalta tulisi samaan metroon. 

Tää siis oikeesti mua pelotti, vaikka ei kirjottamalla ei niin pelottavalta kuulosta. 

                                       moikkaa

                                   xoxo,

                            orvokkii